top of page

PEDAGOGINEN

 PORTFOLIO

ilja laaja-uusi.jpg

Ilja Mäkelä on helsinkiläinen teatteriohjaaja ja
-opettaja
, joka työskentelee aktiivisesti myös näyttelijänä ja näytelmäkirjailijana. Koulutukseltaan Ilja on kulttuurin ja taiteen maisteri (yamk).

s. 26.5.1985

ILJA EEMELI MÄKELÄ

Ilja Mäkelä opettaa teatteria päätoimisesti Tikkurilan Teatteri- ja Sirkuskoulussa, joka tarjoaa teatteri- ja sirkustaiteen perusopintojen laajaa oppimäärää. Lisäksi hän on ohjannut kymmeniä teatteriesityksiä sekä ammattiteatterissa että koulutuksellisilla painotuksilla kunnianhimoisissa harrastaja-teatterituotannoissa ja myös teatterikoulun opetusryhmille. Ohjauksissaan Ilja hyödyntää usein eri esittävien taiteiden elementtejä kuten sirkusta, tanssia, nukketeatteria, musiikkia, miimiä ja klovneriaa. Ilja on erikoistunut myös lapsille ja nuorille suunnattuun teatteriin kirjoittamalla uutta, teatterin ja sirkusakrobatian mahdollisuuksia yhdistävää lastenteatteria sekä nuorten innoittamista aiheista ammennettua nuortenteatteria.

Mikä työssäsi teatteriopettajana on merkityksellistä?

puhekupla neliömpi_edited_edited.png

Saadessani työskennellä kiehtovien aiheiden parissa innostuneiden ja motivoituneiden tyyppien kanssa työpäivät tuntuvat usein suorastaan juhlallisilta. Teatteri on monille oppilaille tärkeä osa heidän elämäänsä, ja koen arvokkaaksi, että saan olla mahdollistamassa harrastusta ja jakamassa tuota merkitystä heidän kanssaan. Kun teatteriharjoituksissa on hauskaa ja työskentely sitä kautta motivoivaa ja innostavaa, lisääntyy jokaisen osallistujan rohkeus, energia ja luovuus, ja samalla opitaan uutta kuin itsestään. Tämän huomaaminen ja oppilaiden kehittymisen todistaminen on minulle hyvin merkityksellistä. 

– Ilja, 2023

KOULUTUS

Master of Culture and Arts

Teatteri-ilmaisun ohjaaja (ylempi AMK), Turun AMK:n Taideakatemia, 2023

 

  • Ammatillinen opettaja (AmO), yleiset opettajan pedagogiset opinnot, 60op, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Haaga-Helia AMK, 2024

  • Teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK), Turun AMK:n Taideakatemia, 2014

  • Lahden Kansanopiston teatterilinja, 2006-2007

  • Ylioppilas, Ressun lukio, Helsinki, 2004

KURSSIT

  • Klovneria II – kohti klovninumeroa (6op), Taideyliopisto, Helsinki, 2023

  • Fyysinen teatterityö (19op), Helsingin seudun kesäyliopisto ja Taideyliopisto, Helsinki, 2020-2021

  • Holy Clown -klovneriakurssi (56oh), Teatteri Metamorfoosi, Helsinki, 2019

TUTKIMUKSET

Osana korkeakouluopintoja tutkin näyttelijäntyön ja näyttelijän ohjaamisen teorioita rakentaen erityisesti harrastajanäyttelijän ja nuoren näyttelijän ohjaamiseen sopivia periaatteita. AMK ja YAMK -opinnäytetyötutkimuksina syntyi konkreettiset oppaat, joissa esitellään näkökulmia ja työkaluja teatteriohjaajalle tai -opettajalle työssä harrastajanäyttelijöiden sekä nuorten näyttelijöiden ohjaajana:
  • Ylemmän korkeakoulututkinnon tutkimus- ja kehitystyössä esittelen näyttelijäntyön peruskäsitteiden perusteellisen läpikäynnin kautta konkreettisia rakenteita ja työkaluja, joilla teatteriohjaaja voi tukea ja rakentaa teatteriesitykseen luontevaa, innostavaa ja luovuutta ruokkivaa vuorovaikutusta ja näyttämötoimintaa. Teoriapohja on rakennettu laajasta kattauksesta teatterialan kansainvälisten asiantuntijoiden näkemyksiä.

  • Periaatteet ja työkalut ovat hyödynnettävissä nuorten ryhmän ohjaamisessa, mutta toimivat yhtä hyvin myös niin aikuisten harrastajanäyttelijöiden kuin ammattinäyttelijöidenkin ohjaamisessa.

  • Pelillisiä rakenteita sisältävä näyttämötoiminta antaa näyttelijälle mahdollisuuden syventää roolityötään, syventyä roolihenkilön tavoitteisiin, esteisiin ja taktiikoihin mielekkään dynaamisella, luontevalla ja tehokkaalla tavalla. Samalla mahdollistuu keskittymisen oikeanlainen kohdistuminen ja Konstantin Stanislavskin peräänkuuluttaman alitajuisen luovuuden eli flow-tilan saavuttaminen.

  • AMK-opinnäytetyössä käydään läpi näyttelemisen ohjaamiseen liittyviä sudenkuoppia ja esitellään erityisesti kahdeksan hyödyllistä työkalua, joiden avulla ohjaaja voi viljellä suoraan toiminnaksi ymmärrettävää kieltä.

  • Tilanteen ohjaamisen viisi askelta – alustus, määrittely, tarkennus, ruokkiminen sekä vaihtelu ja variointi – on laatimani teoreettinen jäsennys askelista, joita ohjaaja voi edetä ohjatessaan yksittäistä kohtausta.

  • Olen jäsentänyt tutkimukseen myös luetteloita toimintaverbeistä.

kehys6_edited.png

OPETUSTYÖT

Ilja Mäkelä on toiminut teatterialalla opettajana ja kouluttajana vuodesta 2012 lähtien ja ohjannut niin pitempiä oppimisprosesseja kuin lyhyempiäkin kursseja ja koulutuksia lapsille, nuorille ja aikuisille. Iljalla on monipuolisesti kokemusta teatterin eri osa-alueiden opettamisesta: muun muassa erilaiset näyttelijäntyön tekniikat ja tyylilajit, ohjaajantyö kokonaisvaltaisesti ohjaajan rooleista näyttelemisen ohjaamisen tekniikoihin sekä näyttämökuvien rakentamiseen ja kompositioon, teatteri-improvisaatio (lyhyet ja pitkät muodot), monologityöskentely, fyysinen ilmaisu ja fyysisen teatterin eri muodot – kuten naamioteatteri, miimi (pantomiimi) ja klovneria, teatterihistoria ja teatterin eri genret, esiintymistaidot, ryhmätyötaidot ja yhteishengen rakentaminen, dramaturgia, interaktiivisen teatterin muodot, työkalut ja periaatteet, forum-teatteri, immersiivinen teatteri sekä näyttämökamppailu (väkivaltailluusiot ja turvallisuus).

kehys6_edited.png

Päätoiminen teatteriopettaja, Tikkurilan Teatteri- ja Sirkuskoulu, Vantaa 15.8.2018 lähtien

Teatteritaiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetusta 7-22-vuotiaiden lasten ja nuorten ryhmille

 

Tuntiopettaja, Vantaan aikuisopisto, Vantaa 15.9.2015 – 17.4.2018

Näyttelijäntyön ja esiintymistaitojen kursseja lukukausittain

 

Teatteriopettaja, Turun Nuori Teatteri, Turku 29.8.2012 – 25.5.2015

Teatteritaiteen perusopetusta 7-17-vuotiaiden lasten ja nuorten ryhmille

resonan2_edited.png
kehys3.png

”Opettajamme on aivan mahtava. Pidän erityisesti siitä, miten hän opettaa. Asiat selitetään selkeästi ja niiden tarkoitus myös selitetään. Harjoitukset ovat hauskoja ja jokainen tunti on erilainen. Esityksen harjoittelu on aina parasta.”

– 15v. oppilaan palaute, 2022

Tehokas harjoitteleminen, oppiminen ja kehittyminen voi olla myös hauskaa: riemukasta leikkiä, monipuolisia pelejä, hullunkurisia kilpailuja, absurdeja kokeiluja ja järjettömiä tarinoita. Nauramista, pelleilyäkin. Toisaalta teatteritunneilla voi olla hauskaa ja silti harjoittelulla ja oppimisella voi samanaikaisesti olla selkeät (esim. opetussuunnitelman mukaiset tai oppijoiden kanssa yhdessä määritellyt) tavoitteet – tavoitteet, joissa edistymistä on mahdollista havainnoida ja arvioidakin. Hauskan tai mielekkään tekemisen voikin nähdä ennen muuta innostavan oppimiseen ja kehittymiseen.

​​

Ajattelen teatterin opettamista taiteellisena, luovana työskentelynä, jossa yhdessä osallistujien kanssa tutkimme tekniikoita, teorioita sekä taiteen ja luovuuden mahdollisuuksia. Teatterissa rakennetaan yhteyksiä, tehdään näkyväksi, venytetään mielikuvitusta, tutkitaan kehon mahdollisuuksia, harjoitellaan läsnäoloa eri aisteja hyödyntäen, eläydytään toisten asemaan ja kasvatetaan empatiakykyä. Muun muassa. Teatteriohjaajan ja -opettajan ammattitaitoon kuuluu laaja valikoima työkaluja, joiden avulla kaikenlaisesta työskentelystä ja oppimisesta voi tehdä monipuolista, yhteisöllistä, innostavaa ja merkityksellistä. Teatterituntien ja harjoitusten suunnittelussa on tärkeää huomioida, että työskentely on paitsi hauskaa ja palkitsevaa, myös tarjoaa tilaa kokeiluille, heittäytymiselle, onnistumisille ja uusille oivalluksille.​ Ohjaaja säätelee harjoitusprosessia ja harjoitusten ilmapiiriä hienovaraisesti omalla toiminnallaan, energiallaan ja läsnäolollaan.

Teatteri-harjoituksissa kuuluu olla hauskaa

värikäs viiva4_edited.png

Yhdysvaltalaiset, nuorten teatteriryhmien ohjaamiseen erikoistuneet teatteriohjaajat ja -opettajat Matt Buchanan ja Daniel Mills painottavat teoksissaan Directing Kids (Buchanan 2015, 165) ja Stress Free Directing (Mills 2015, 12–13) hauskuuden ("fun") merkitystä teatteriharjoituksissa. Esitys voi olla oma palkintonsa, mutta useimmat lapset tekevät teatteria siksi, että heillä on hauskaa. Tämä ei kuitenkaan Millsin mukaan tarkoita, että ohjaajan tarvitsisi olla hauska persoona tai vitsiniekka tai että harjoittelun tulisi olla yhtä naurua. Pikemminkin hauskuus on hänelle sitä, että jokainen osallistuja on mukana rakentamassa näyttävää esitystä ja pääsee osoittamaan älykkyyttään, taitojaan ja tietämyksiään. Hauskuus on sitä, että jokainen saa tunnustusta ja arvostusta ponnisteluistaan. Kaikkia haastetaan taidoissaan, ja samalla heitä arvostetaan yrittämisestä. Terveiden ihmissuhteiden ja ystävyyssuhteiden syntymistä tuetaan. Buchananin mukaan ei ole mitään hyötyä kiduttaa lapsia kahden kuukauden ajan saadakseen heistä irti hyvän esityksen. Päin vastoin, harjoitukset voivat olla hauskoja, ja silti ryhmä voi tehdä kovasti töitä. Itse asiassa lapset ja nuoret työskentelevät harjoituksissa ahkerammin, jos heillä on hauskaa. Kaiken kaikkiaan ohjaajan vastuulla on varmistaa, että harjoitukset ovat osallistujille palkitsevia ja jotain, mitä he odottavat innolla.

kehys3.png

"Ilja on hyvä ja kannustava opettaja ja teatteriin on aina yhtä mukava tulla. Sieltä lähtiesään koen olevani paremmalla tuulella.”

– 15v. oppilaan palaute, 2023

OPPIMISPROSESSI JA OPPIMISEN ARVIOINTI HYÖDYNTÄEN BLOOMIN TAKSONOMIAA

Teatteritaitojen kehittymistä ja oppimisprosessia voi hahmottaa 1950-luvulla julkaistun, yhdysvaltalaisen koulutuspsykologi Benjamin Bloomin kollegoidensa kanssa kehittämän "Bloomin taksonomian" sekä siitä vuonna 2001 tehdyn päivitetyn version (kasvatustieteilijä Lorin W. Anderson ja psykologi David Krathwohl) avulla. Taksonomia on hierarkkinen luokittelu ajattelun eri tasoista. Se sisältää kuusi ajattelua (kognitiota) kuvaavaa tasoa: muistaminen, ymmärtäminen, soveltaminen, analysoiminen, arvioiminen ja luominen.

 

Oppimisprosessin voikin ajatella rakentuvan niin, että ensin uuden asian oppii nimeämään ja tietämään, sitten sen pystyy ymmärtämään ja selittämään, jonka jälkeen sitä oppii käyttämään ja hyödyntämään käytännössä. Tämän jälkeen tietoa ja osaamista pystyy pilkkomaan ja jäsentämään, arvioimaan ja testaamaan sekä lopulta rakentamaan ja kehittämään opitun avulla uutta tietoa ja osaamista. Toki myöhemmät tasot voivat luoda uutta muistettavaa ja uutta ymmärrystä, mikä johtaa jälleen soveltamiseen ja analysoimiseen ja niin edelleen. Teatteriopettajana pyrin tukemaan oppijoiden ajattelun kehittymistä ja suunnittelemaan harjoitukset aina osallistujien oppimisprosessin mukaisesti.

Taksonomian tasot sisältävät jokainen listan käyttökelpoisia, mitattavia toimintaverbejä, joiden avulla oppimisen tavoite on muotoiltavissa. Tämän seurauksena taksonomiaa ja toimintaverbejä hyödyntämällä oppimista voidaan myös seurata ja arvioida. ​​(Jonathan P. Jones teoksessaan Assessment in the Drama Classroom – A Culturally Responsive and Student-Centered Approach. 2024.)

​​​

Lukuvuonna 2022–23 toimin johtoryhmässä Esittävien taiteiden oppilaitosten liiton (Etol ry) Opittu ja koettu näkyväksi -hankkeessa, jossa tuotettiin teatteritaiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaiseen opetukseen arvioinnin tukimateriaali ja arviointikriteerit taksonomian pohjalta.

torni2-2.png
Taksonomia
kehys3.png

"Ilja=paras paras opettaja, niin ymmärtäväinen ja tuntuu turvalliselta tulla tunneille. Ilja ottaa kaikki huomioon ja tulee huomioitu olo.”

– 15v. oppilaan palaute, 2023

Näytelmän harjoitteleminen nuorten teatteriryhmän kanssa on aina taiteellisen prosessin ohella enemmän tai vähemmän myös pedagoginen prosessi. Lasten ja nuorten ohjaaja saattaa olla ainoa aikuinen työryhmässä. Hänen tulee osata kommunikoida ja harjoituttaa näytelmää niin, että esiintyjät samalla kehittyvät teatterin tekijöinä sekä oppivat esimerkiksi teatterillista ja näyttämöllistä ajattelutapaa. Välttämättä esityksen lopputulos ja sen taiteellisten ansioiden kunnianhimo ei olekaan keskeisimpänä prioriteettina, vaan usein tärkeintä on esimerkiksi se, että työskentely on hauskaa ja palkitsevaa. Samalla kuitenkin ajattelen, että lasten ja nuorten kanssa on täysin mahdollista tehdä myös taiteellisesti hyvin kunnianhimoista ja viimeisteltyä, monipuolista ja kokeilevaa, hulvatonta, koskettavaa ja sykähdyttävää teatteria – teatteria, josta nauttivat myös muut kuin esiintyjien vanhemmat.

– Ilja Mäkelä tutkimuksessa Näytelmän sisäiset pelit – näkökulmia ja työkaluja nuoren näyttelijän ohjaamiseen, 2023

TEATTERIOHJAUKSET,
KÄSIKIRJOITUKSET JA DRAMATISOINNIT

"Oikeesti taas kerran kiitti ihan sikana tästä vuodesta. Mä tykkään tosi paljon sun tavasta ohjata ja sun lavavisiot on mun mielestä tosi taiteellisia. Se miten saat muutamalla simppelillä asialla näyttämään lavan ja näyttelijät parhaimmiltaan on ihan sika siistii. Varauduppa vaan et nyt ku alan suunnittelee mun teatteridiplomii nii tuun kyselee sulta paljon neuvoja ja muuta. Sul on kans ihan mieletön kärsivällisyys. Välillä oikeesti ajattelen et mitä ihmettä wow." 

     – 17v. oppilaan palaute, 2024

Kakkua jaettavaksi 2024
Veljeni leijonamieli 2023

Ilja Mäkelä on teatteriopettajana ohjannut useita kymmeniä, isoja ja pieniä teatteriesityksiä eri ikäisille opetusryhmille – klassikoista nykyteatteriin ja farsseista melodraamaan.

Ohessa on esitelty hänen isompia teatteriohjauksiaan niin harrastajateattereissa kuin ammattiteatterissakin. Ohjauksissaan Ilja hyödyntää usein eri esittävien taiteiden elementtejä kuten sirkusta, tanssia, nukketeatteria, musiikkia, miimiä ja klovneriaa. Ilja on erikoistunut myös lapsille ja nuorille suunnattuun teatteriin kirjoittamalla uutta, teatteria ja sirkusakrobatiaa yhdistävää lastenteatteria sekä nuorten innoittamista aiheista ammennettua nuortenteatteria.

PEPPI PITKÄTOSSU, Tikkurilan Teatteri ry, 2025

Astrid Lindgrenin klassikkotarinaan pohjautuvan ja Staffan Götestamin dramatisoiman koko perheen näytelmän ohjaus Tikkurilan Teatterin kesäteatteriin. Ensi-ilta 10.6.2025.

 

KILJUSET, Tikkurilan Teatteri ry, 2022

Jalmari Finnen klassikkotarinoiden pohjalta koko perheen farssinäytelmän käsikirjoitus ja ohjaus Tikkurilan Teatterin kesäteatteriin, 14–45-vuotiaita esiintyjiä yhteensä 15; teksti julkaistu näytelmät.fi -verkkopalvelussa

AWKWARD!, 2020

SELAUSHISTORIA, 2020

OPERAATIO PEGASOS, 2020

NULIKKA – ELI TADAA TERVETULOA YLÄASTEELLE, 2019

Neljän nuortennäytelmän käsikirjoitus ja ohjaus Tikkurilan Teatterikoulun 13–16-vuotiaiden teatteritaiteen perusopetusryhmille; tekstit julkaistu näytelmät.fi -verkkopalvelussa

 

PEPPI PITKÄTOSSU, Tikkurilan Teatteri ry, 2019

Astrid Lindgrenin klassikkotarinaan pohjautuvan ja Staffan Götestamin dramatisoiman koko perheen näytelmän ohjaus 20-henkiselle, teatteri- ja sirkusoppilaista sekä Tikkurilan teatterin aikuisista harrastajanäyttelijöistä koostuvalle esiintyjäryhmälle; Tikkurilan Teatteri- ja Sirkuskoulun 25-vuotisjuhlaesitys

 

TOMPPELI – MAAILMAN PARAS MIELIKUVITUSYSTÄVÄ, HIT Helsinki ry, 2018

Empatiaa ja ystävyyttä käsittelevän, teatteria ja sirkusakrobatiaa yhdistävän lastenteatteriesityksen käsikirjoitus ja ohjaus Tervasaaren amfiteatteriin kahdelle näyttelijälle ja yhdelle sirkusakrobaatille; teksti julkaistu näytelmät.fi -verkkopalvelussa

 

KÄNKKÄRÄNKKÄ JA KARJUVA PIKKUVELI, HIT Helsinki ry, 2017

Ikävien tunteiden käsittelystä kertovan, teatteria ja sirkusta yhdistävän lastenteatteriesityksen käsikirjoitus ja ohjaus Tervasaaren amfiteatteriin kahdelle näyttelijälle ja yhdelle sirkusakrobaatille; teksti julkaistu näytelmät.fi -verkkopalvelussa

 

VIIMEINEN SINFONIA, Teekkarispeksi ry, 2017

Improvisaatiota hyödyntävän opiskelijamusikaalin ohjaus Aleksanterinteatteriin 16-henkiselle esiintyjäryhmälle ja kymmenhenkiselle orkesterille

 

KÄNKKÄRÄNKKÄ ELI KERRANKIN KUNNON ITKUPOTKURAIVARIT, HIT Helsinki ry, 2016

Ikävien tunteiden käsittelystä kertovan, teatteria ja sirkusta yhdistävän lastenteatteriesityksen käsikirjoitus ja ohjaus Tervasaaren amfiteatteriin kahdelle näyttelijälle ja yhdelle sirkusakrobaatille; teksti julkaistu näytelmät.fi -verkkopalvelussa.

 

KIUSALLINEN PIINA, Helsinki International Theatre ry, 2015

Absurdin komedianäytelmän käsikirjoitus ja ohjaus kahdelle näyttelijälle Suomenlinnan Myllysaliin; teksti julkaistu näytelmät.fi -verkkopalvelussa

 

MONTE-CRISTON KREIVI, Turun ylioppilasteatteri, 2015

Alexandre Dumas’n seikkailuromaanin dramatisointi ja ohjaus 11-henkiselle esiintyjäryhmälle; teksti julkaistu näytelmät.fi -verkkopalvelussa

PRIMAKONNA, Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry, 2015

Improvisaatiota hyödyntävän opiskelijamusikaalin ohjaus Turun Kårenin juhlasaliin 17-henkiselle esiintyjäryhmälle

 

LIISA. / HERTTAROUVA., Turun AMK:n taideakatemia, 2014

Poikkitaiteellinen teatteria, sirkusta, tanssia ja nukketeatteria yhdistävä, Lewis Carrolin Liisa ihmemaassa -tarinan dramatisointi ja ohjaus Turun Köysiteatteriin 21-henkiselle Turun AMK:n taideakatemian teatterin, tanssin, sirkuksen ja musiikin opiskelijoista koostuvalle esiintyjäryhmälle

 

KYLÄ – MUSTA FARSSI, Kumpulan metsäteatteri, 2013

Improvisaatiota hyödyntävän kesäteatterikonseptin suunnittelu ja ohjaus yhdessä teatteri-ilmaisun ohjaaja Meiju Lampisen ja näyttelijä Panu Poutasen kanssa 17-henkiselle esiintyjäryhmälle

 

PARKINKADUN CABARET, Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry, 2013

Improvisaatiota hyödyntävän opiskelijamusikaalin ohjaus Turun Kårenin juhlasaliin 16-henkiselle esiintyjäryhmälle

 

KAASON HÄÄT, Kumpulan metsäteatteri, 2012

Improvisaatiota hyödyntävän kesäteatteriesityksen dramaturgia ja ohjaus 15-henkiselle esiintyjäryhmälle.

 

BÄMBÄMBÄM!, Turun AMK:n taideakatemia, 2012

Poikkitaiteellinen teatteria, sirkusta, tanssia, nukketeatteria ja musiikkia yhdistävän musikaaliproduktion käsikirjoitus ja ohjaus 20:lle esiintyjälle sekä viidelle muusikolle

 

HoTeLLi, Helsingin Kellariteatteri, 2010

ME ON ENEMMÄN, Helsingin Kellariteatteri, 2009

LIEMESSÄ, Helsingin Kellariteatteri, 2008

värikäs viiva.png

Iljan kirjoittamista nuorten näytelmäteksteistä on tehty tulkintoja eri puolilla Suomea jo toistakymmentä tuotantoa.

Keväällä 2022 Oulun kaupungin verkkomedia Mun Oulu kirjoitti, kuinka Awkward-näytelmä, valikoitui Oulun taidekoulun ryhmän ohjelmistoon nuorten yhteisellä äänellä.

”Vuonna 2020 kirjoitettu teksti on pysynyt hyvin ajassa kiinni. Esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaali-identiteetin pohdinnat käsitellään tekstissä hyvin pakottomasti ja vouhkaamatta”, näytelmän ohjannut Sini-Sisko Calamnius taustoittaa ryhmän tekemää valintaa.

”Kun olimme lukeneet kaikki neljä käsikirjoitusta läpi, oli siihen jotenkin vain tosi helppoa samaistua ja äänestimme Awkwardin omaksemme. Siinä ei ollut myös sellaista selkeää päähahmoa, joten kaikille tuli yhtä paljon tekemistä ja oma monologinsa”, ryhmän nuoret näyttelijät pohtivat.

kehys3.png

"Ilja, oot ihan paras opettaja ikinä! Vaikka alussa luulin etten yhtään tykkäis susta nii kääntyikin niin että oot ihan paras ja tulee aina niin huomioitu olo ja sellanen ettei kukaan jää ulkopuolelle. Musta on jotenki tosi ihanaa, miten sä pystyt kokoamaan täysin eri ikäsistä tyypeistä niin yhtenäisen porukan. Teatteria on aina ilo harrastaa ja odotan aina treenejä." 

– 16v. oppilaan palaute, 2023

Ajattelen, että näyttelijöiden keskittymisen tukeminen on teatteriohjaajan keskeinen tehtävä kohtausharjoituksissa. Mihin sanoillani, ohjeillani, toiminnallani, olemuksellani, tehtävänannoillani kiinnitän esiintyjien huomion? Miten autan heitä keskittymään, kohdistamaan tarkkaavaisuutensa olennaiseen? Ja mikä on milloinkin olennaista? Tietenkään kaikki keskittymisen kohdistuminen ei ole vallassani ohjaajana. Ajattelen kuitenkin, että mitä tulee näyttelemiseen tilanteessa, ohjaajalla on merkittävä määrä keinoja auttaa näyttelijöitä tarkkaavaisuutensa kanssa, ja näiden keinojen hyödyntäminen on ohjaajan tehtävä – erityisesti kokemattomien esiintyjien parissa työskenneltäessä.

– Ilja Mäkelä tutkimuksessa Näytelmän sisäiset pelit – näkökulmia ja työkaluja nuoren näyttelijän ohjaamiseen, 2023

resonan3-venytetty_edited.png
kehys3.png

"Oot ollut aivan super hyvä opettaja ja oon oivaltanut nii paljon uusia asioita sulta, kiitos ❤️”

– 16v. oppilaan palaute, 2024

bottom of page